1 Samuel 8

Israel haluaa kuninkaan

1Kun Samuel oli käynyt vanhaksi, hän pani poikansa Israelin tuomareiksi. 2Hänen esikoisensa nimi oli Jooel, ja hänen toisen poikansa nimi oli Abia. Nämä olivat tuomareina Beersebassa. 3Mutta hänen poikansa eivät vaeltaneet hänen teitään, vaan olivat väärän voiton pyytäjiä, ottivat lahjuksia ja vääristivät oikeutta.

4Kaikki Israelin vanhimmat kokoontuivat ja tulivat Samuelin luo Raamaan 5ja sanoivat hänelle: "Katso, sinä olet käynyt vanhaksi, eivätkä poikasi vaella teitäsi. Aseta nyt meille oikeutta jakamaan kuningas, jollainen kaikilla muillakin kansoilla on." 6Mutta Samuel pahastui siitä, että he sanoivat: "Anna meille kuningas jakamaan meille oikeutta." Samuel rukoili Herraa.

7Niin Herra sanoi Samuelille: "Kuule kansan ääntä kaikessa, mitä he sinulle sanovat, sillä sinua he eivät ole pitäneet halpana, vaan minut he ovat pitäneet halpana olemaan heidän kuninkaanaan. 8Kuten he ovat tehneet aina siitä päivästä, jona johdatin heidät tänne Egyptistä, tähän päivään asti, kun ovat hylänneet minut ja palvelleet muita jumalia, aivan niin he tekevät nyt sinullekin. 9Kuule siis heidän ääntään. Kuitenkin varoita heitä vakavasti ja ilmoita heille, mitkä oikeudet on kuninkaalla, joka on heitä hallitseva."

Kuninkaan oikeudet

10Samuel puhui kaikki Herran sanat kansalle, joka pyysi häneltä kuningasta. 11Hän sanoi: "Nämä oikeudet on kuninkaalla, joka on teitä hallitseva: Hän ottaa poikanne ja panee heidät vaunumiehikseen, ratsumiehikseen ja vaunujensa edellä juoksijoiksi. 12Hän panee heitä myös tuhannen- ja viidenkymmenenpäämiehiksi ja kyntämään kyntöjään ja leikkaamaan viljaansa sekä tekemään itselleen sotatarvikkeita ja vaunujen osia. 13Tyttärenne hän ottaa voiteiden tekijöiksi, keittäjiksi ja leipojiksi. 14Hän ottaa parhaat peltonne, viinitarhanne ja öljypuunne ja antaa ne palvelijoilleen. 15Hän ottaa kymmenykset kylvöstänne ja viinitarhojenne sadosta ja antaa ne hoviherroilleen ja palvelijoilleen. 16Hän ottaa myös palvelijanne ja palvelijattarenne ja parhaat nuoret miehenne sekä aasinne ja teettää niillä työnsä. 17Hän ottaa myös kymmenykset lampaistanne, ja te tulette hänen palvelijoikseen. 18Silloin te huudatte Herraa kuninkaanne tähden, jonka olette itsellenne valinneet, mutta hän ei silloin teitä kuule."

19Mutta kansa ei tahtonut kuulla Samuelin puhetta, vaan sanoi: "Ei, kuningas meillä pitää olla. 20Mekin tahdomme olla niin kuin kaikki muut kansat: kuningas jakaa meille oikeutta, johtaa meitä ja käy sotiamme."

21Kun Samuel kuuli kaikki kansan puheet, hän puhui ne Herralle.

22Herra sanoi Samuelille: "Kuule heidän ääntään ja aseta heille kuningas." Niin Samuel sanoi Israelin miehille: "Menkää kukin kaupunkiinne."

Copyright information for FinSTLK2017